Kun 10-vuotias helsinkiläispoika pääsi 1950-luvun alussa Kustavin saaristoon, se oli kuin unelmien aarresaari. Vedet olivat kristallinkirkkaita ja hauet ja kalaparvet näkyivät jopa 5 metrin syvyydessä. Pohjan kasvillisuus oli upea.

Kesäinen lauantaiaamu Kustavissa, höyryävä kahvikuppi, aurinkoa, veden liplatusta. Tämä tuttu maisema antaa elokuun aamulle rauhallista tunnelmaa ja mielelle iloa. Tänään on erityinen päivä - aamupäivän päätteeksi pääsee kavereiden kanssa laiturikierrokselle. Jess!

Vesilinniemen vsy:n sanastossa tämä tarkoittaa veneellä tehtävää vierailua monissa laitureissa ja huhuilua ranta-asukkaille. Mennään juttelemaan vesiensuojelusta, kunnostustarveselvityksestä, ranta-asukkaiden muistikuvista ja kokemuksista sekä monesta muusta kiinnostavasta aiheesta.

Saaristomeren Suojelurahasto rahoittaa kokonaan tai osittain useita konkreettisia vesiensuojeluhankkeita. Hankkeiden pääpaino on rahaston periaatteiden mukaisesti Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämisessä ja tietoisuuden lisäämisessä. Lue lisää täältä: http://www.saaristomerensuojelurahasto.fi/ssr/hankkeet/hanke-esittelyt

Useimmille suomalaisille tärkein asia oman terveyden, perheen hyvinvoinnin sekä työpaikan ohella on toive laadukkaasta vapaa-ajan viettämisestä.  Monelle tuon toiveen toteuttaa mökki/koti meren äärellä täällä Kustavissa.  Niin myös minulle ja perheelleni.  Miksi en toimisi kaikin tavoin viihtymisen eteen?

Oman kotirannan kunto ja vesistön tila mietityttävät ja huolestuttavatkin monia mökkiläisiä. Herätteenä toimivat usein rantojen umpeenkasvu, sinilevät, alhainen vedenkorkeus tai veden samentuminen. Vesistöjen rehevöitymisen syyt ja oireet ovat harmillisen tuttuja lukuisille ranta-asukkaille. Varsinais-Suomessa ovat harvassa ne vesistöt, joiden ekologinen tila on hyvä saatikka erinomainen. Voimaperäisellä ja pitkäaikaisella ihmistoiminnalla on väistämättä ollut vaikutuksensa vesistöihimme.

Mitä mökkiläinen voi itse tehdä kotivesiensä tilan parantamiseksi?